2.12.05

Pohdintaa ja odottelua

Enpä tietenkään malttanut olla tekemättä mallitilkkua tuosta minut vieneestä merinosilkistä, vaan illan ohjelmiston pyöriessä taustalla tartuin 2,5 mm puikkoihin (pienimmät, jotka olivat vapaana) ja tein pikkiriikkisen mallitilkun johon heitin summamutikalla muutaman langankiertoreiänkin pitsineuleen idean esiintuomiseksi. Lanka on niin ihanan ohutta, että itseasiassa tuolla mallitilkun silmukka- ja kerrosmäärällä olisin tehnyt jo neuletakin takakappaleen yli puoleen väliin Novitan Jumbosta ;-). Joka tapauksessa olen nyt varmaakin varmempi, että teen juhlahuivini yksinkertaisella langalla ja jäljelle jääneestä teen sitten pienemmän käyttökaulahuivin kaksin- tai kolminkertaisena, jolloin se kestää varmemmin kulutusta. Sormia syyhyttää niin vallan mahdottomasti, mutta Heirloomin ohjeet eivät ole vielä tulleet. Ehkäpä ne tulisivat tänään *odottaa toiveikkaana*...

Isukin kynsikkäiden kanssa on ollut ongelmia. Ekat versiot tein naisten kynsikäslapasen ohjeella, lisäsin hiukan silmukoita mutta puikot oli liian suuret joten jäljestä tuli liian löysää ja mitat olisivat olleet sopivammat villasukalle kuin käsineelle. Purin siis aloitukseni ja kävin puikko-ostoksilla. Kapeammilla puikoilla tein uuden version käyttäen edellistä silmukkamäärää, mutta tulos oli edelleen liian leveä. Arvioin uuden silmukkamäärän ja purin jälleen. Seuraavaa versiota sinnittelin peukalokiilan puoleen väliin asti yrittäen hahmottaa ja arvioida käsineen leveyttä; ei-niin siro käteni sopisi sinne varmaan puoltoista - pari kertaa vierekkäin. Höh. Purin kynsikkään taas ja siirsin langan puikkoineen syrjään loppuillaksi. Täytynee varmaan ottaa vain suuntaa-antavat ohjeet ja laskea silmukat ym. oman mallineuleen mukaisesti niin pääsen helpommalla. Tästä olisi pitänyt aloittaa alunperinkin, mutta otinpa taas riskin valmista ohjetta seuratessani.

Puikko-ostoksilla käydessäni täydensin myös Novitan Huopanen -vajauksen ja eilen sitten jatkoin korini virkkaamista. Tänään olen ollut ihan äärettömän väsynyt ja kurkkua hiukan kuviaa ja kaihertaa, joten taidankin ottaa illan ihan täysin levon kannalta - ja virkata tuon korin valmiiksi. Ellei sitten Enklantiasta tule ohje-postia...

Mutta hei, yks kysymys olisi teille tietäville (jos siis joku eksyy lukemaan tätä pikkuista blogiani): Mitä tehdä Novitan Teddy -langasta tehdylle paidalle, jossa on liian leveät ja raskaat hihat? Olen muutama vuosi sitten neulonut itselleni hiukan vartaloa myötäilevän, mutta silti löysähkön neuleen ruskeasta teddystä, avaralla V-kaula-aukolla. Halusin reilut hihat, mutten hoksannut ottaa huomioon että käytännössä ne jo painaa aika paljon. Niissä onkin sitten massaa niin paljon, että ne vetää jo neuleen yläosan epämääräisen malliseksi, eivätkä ne oikein ole kivat päälläkään. Tunnen kuitenkin itseni, eikä minun varmasti tule purettua valmista muutaman kerran pidettyä neuletta, mutta tuollaisena en sitä tule silti pitämäänkään yhtään kertaa, sillä epäonnistuminen kaihertaa mieltä liikaa. Voisinko siis ottaa vaikka ompelukoneen ja saumurin, ja hurauttaa 5-10 sentin päästä hihan saumasta niin, että hihasta tulee kapeampi (yläosan ja ylähihan istuvuus on muistaakseni ihan ok, joten hihasta voisi vain poistaa osan sen leveydestä), vai kiikutanko neuleen suoraan kirpparille tai johonkin keräykseen pois omista silmistäni?

Hiukan vastaava ongelma minulla on myös yhden 7-velj. neuletakin kanssa, jonka olen tehnyt leveästä ribbineuloksesta tyköistuvaksi. Jostain kumman syystä en ole tehnyt miehustaan tarpeeksi suuria koloja hihoille, joten neuletakin olat eivät myötäile muotojani olkapäiden kohdalta, vaan molemmille puolille jää haarniskamaiset terävät, tyhjät kulmat. Siis sellaiset tyhjät kolot mitkä saisi esim. täytettyä 80-luvulla huippusuosituilla olkatoppauksilla *yökkii ja oksentaa*. Onko tähänkin ainoa keino ottaa ja purkaa, vai voiko olat korjata ompelukoneella + saumurilla vai jatkanko vain neuletakin käyttämistä "rönttävaatteena" (siis esim. lämmikkeenä sienireissulla tai rakennustyömaalla...)? Neuletakki on muuten oikeasti tosi kiva ja sopisi moneen eri käyttöön, mutta ne olkapäät aiheuttaa minulle huimausta ja pahoinvointia.

Ja lisäys vielä tähän loppuun, että kuten arvata saattaa, niin nuo molemmat "epäonnistuneet" neuleet on tehty omilla malleilla!

6 kommenttia:

Niina kirjoitti...

Hmm...tuolla ChicKnitsin sivuilla
http://www.chicknits.com/ttdownsizing.shtml
ainakin innokkaasti ommellaan neuletta pienemmäksi, joten eiköhän se onnistuisi. Kannattaa ainakin kokeilla jos ei muuten tule pidettyä.

Arteeni kirjoitti...

Kiitos Niina linkkivinkistä!! Tiedä häntä vaikka saisin viikonloppuna pari "uutta" neuletta käyttööni =D. Eipä siinä ainakaan mitään menetä jos kokeilee ja miksen minä onnistuisi jos joku muukin on siinä onnistunut =D

Tiina kirjoitti...

Tai jos tekisi siitä liivin?

Arteeni kirjoitti...

Tiina, tämäpä eipä tullut mieleenikään mutta en kyllä ole oikein liivi-ihminenkään ;-) Taidan kokeilla kuitenkin ensin paidan ja neuletakin fiksausta, sitten jos muu ei auta niin teen niistä joko liivejä tai vaikka pikku pussukoita!!

Linne kirjoitti...

Olen monesti muokannut neuleita ompelukoneella. Ompelen ensin varsinaisen sauman kapealla tiheällä siksakilla ja siitä vähän matkan päästä saumurilla. Joskus (riippuu langasta) tarvitsee saumuriompeleen reunaan ajaa vahvistava siksak, jottei reuna liesty ja lähde purkautumaan.
Kyllä ommeltu neule komerossa makaavan voittaa....

Arteeni kirjoitti...

Kiitokset Merille hyvistä vinkeistä, eli saumat kannattaa ommella siksakilla kuten usein esim. feece tai frotee yms. Voi olla, että olisin ilman vinkkiäsi huristellut suoralla ompeleella ;-)